maanantai 27. toukokuuta 2013

Se saa aikaan perhosia ja kukkia.
Taivaalle auringon.
Se tuo hymyn kasvoille niin usein kuin 
kestää kävellä metrin matka.
Se laittaa tanssimaan ja hyppimään.
Laittaa iloitsemaan.

Se tuntuu kestävältä.
Naurulta vatsalihaksissa.
Itkulta poskilla.
Potkuilta naamassa,
käden puristuksilta pimeässä.

Se on odotusta ja innostusta.
Eksyneen palapelin pala.
Kirjan uusi sivu.
Se on hyväksyvä katse,
mieli joka auttaa.
Hihna, joka saattoi oikeaan paikkaan.

Se on huolenpitoa.
Se on tukeutumista.
Se on luottamista.

Sitä on onni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti